Punamultakuviot piirtyvät esiin harmaan kallion kyljestä, männyt ja järvi vartioivat ikiaikaista maalausta. Merkit kalliossa kuiskivat tarinaa tuhansien vuosien takaa, ajasta, jolloin ensimmäiset ihmiset liikkuivat Etelä-Konneveden alueella.
Etelä-Konneneveden kansallispuistoon kuuluva Toussunlinnan kalliomaalaus on ensimmäinen Pohjois-Savosta löytynyt kalliomaalaus. Maalaus sijaitsee Rautalammin Hankavedellä, vesiteitse Pitkälahden rannasta noin kahdeksan kilometriä etelään.
Toussunlinnan maalauskallion ympäristö on tyypillinen Suomen kalliomaalauksille. Veden äärellä oleva sileä pystysuora kallioseinämä erottuu ympäristöstään selvästi. Paikassa on erikoinen äänimaailma, ääni kaikuu kalliosta kuin kovaäänisestä – kallio puhuu. Kulkija voi havaita ympäristössä ihmiskasvoja muistuttavia kivimuodostelmia. Paikka on varmasti ollut merkityksellinen kivikauden ihmiselle. Ihmishahmoisessa kalliossa on voitu ajatella asuvan erityisen voimallisen hengen tai haltian.
Kun katsoo oikein tarkkaan, Toussunlinnan kallioseinämästä piirtyy esiin ihminen – Toussun-ukko. Ihmishahmolla on koukussa olevat kädet ja jalat, aivan kuin ukko tanssisi. Noin 40 cm korkean ukon oikealla puolella erottuu lisää hahmoja, joiden on tulkittu kuvaava neljää hirveä. Hirvi, aikansa tärkeä riistaeläin, toistuu ihmishahmojen ohella monissa Suomen kalliomaalauksissa.
Toussun-ukko on maalattu kallioon punamullalla, jonka sideaineena on saatettu käyttää verta, rasvaa tai munanvalkuaista. Kallionseinämästä liuennut piihappo on kovettunut suojaamaan maalausta säilyttäen sen vuosituhansien läpi.
Kalliomaalaukset ovat olleet aikansa ihmisten tapa merkitä ympäristön tärkeitä ja pyhiä paikkoja ja kertoa tarinoita. Eläinten kuvaaminen saattaa liittyä metsästysmagiaan tai riistan lisääntymiseen tähtäävään hedelmällisyyskulttiin. Metsästysmagiassa metsästysonni ja saaliin saaminen on haluttu varmistaa symbolisesti maalaamalla saaliseläimiä kallioon. Eläinkuvioiden sydänpisteitä on mahdollisesti ammuttu nuolilla, joita on löytynyt joidenkin kalliomaalausten edustalta. Nykytulkinnan mukaan kalliomaalaukset voivat kuvata myös henkimaailman näkyjä, joihin vain shamaaneilla tai tietäjillä on ollut pääsy.
Joidenkin tulkintojen mukaan kalliomaalaukset puolestaan ovat ikään kuin liikennemerkkejä, joilla on merkitty tärkeitä kulkuväyliä. Toussunlinnan kalliomaalaukselle onkin pääsy ainoastaan vesitse tai jäätä pitkin. Sijainti on syrjässä nykyihmisen reiteiltä, mutta keskeisellä paikalla ajatellen maalauksen tekijöitä. Vesistöt ovat olleet kivikauden ihmisen valtaväyliä ja niiden ääressä on ollut suotuisaa asua. Vesistö on tarjonnut myös ravintoa.
Toussunlinnan kalliomaalaus on Rautalammin reitin – kansallisvetemme – äärellä ja sieltä on vesiyhteys myös Laukaan Uittovuoren kalliomaalaukselle ja Laukaan Saraakalliolle, jossa on Suomen suurimmat ja monipuolisimmat kalliomaalaukset.
Suomen kalliomaalaukset on ajoitettu noin 7000-3000 vuotta vanhoiksi. Tuotteliain kausi on ollut tyypillisen kampakeraamisen aikana 4000-3600 eaa., jolle Toussunlinnan kalliomaalaus ajoittunee. Suomesta tunnetaan yli 90 esihistoriallista kalliomaalausta. Valtaosa niistä sijaitsee Suur-Saimaan ja Muinais-Päijänteen lasku-uomien vesistöalueilla.
Mystinen Toussu-ukko nousee kalliosta näkyviin kaikista parhaiten myöhään syksyllä tai kevättalvella. Punamultaväri on hyvin himmeää ja osin jäkälän peitossa. Muistathan, että kalliomaalaukset on rauhoitettu ja niihin ei saa koskea, jotta ne säilyisivät myös tuleville sukupolville. Muinaismuistolaki suojelee Suomessa kiinteitä ja irtonaisia yli 100 vuotta vanhoja löytöjä, jotta saisimme edelleen tietoa menneisyydestämme ja siitä keitä olemme.