Konneveden Pynnölänniemi lähellä Häyrylänrantaa avaa näkymän Etelä-Konneveden kiehtovaan rautakauteen. Pynnölänniemeltä löytyneet rautakautiset puukot, nuolenkärki, sormustin ja harvinainen pyypilli kertovat ihmisten elämästä ja mahdollinen hevosenkenkälöytö piirtää esiin ihmisen kumppanin ja apurin. Varmuutta asiasta ei vielä ole, mutta Pynnölänniemi saattaa olla ensimmäinen alueelta löytynyt rautakauden asuinpaikka – rautakauden ihmisen koti.
Pynnölänniemeltä Etelä-Konnevedeltä löytyi 2010 rautakautinen mahdollinen asuin- tai leiripaikka. Löytöpaikka sijaitsee Pynnölänniemen luoteiskärjessä, Pitkälahden suulla, pienen hiekkarannan vieressä. Raudasta valmistettuihin löytöihin kuuluu kolme erilaista puukkoa ja kapea nuolenkärki. Puukkojen eri koot ja mallit kertovat siitä, että niitä on käytetty eri tarkoituksiin. Ne ovat malliltaan kyljettömiä, mikä on tyypillistä rautakauden lopulle. Kyljetön, poikkileikkaukseltaan kolmiomainen, puukko on vienyt vähemmän arvokasta materiaalia, mutta se on silti ollut kestävä ja toimiva. Kapea nuolenkärki on soveltunut hyvin turkiseläinten metsästämiseen, sillä se on hyvin läpäisevä, eikä siitä jää suurta reikää saaliseläimen arvokkaaseen turkkiin.
Paikalta löytyi myös pronssi- tai kupariputkesta valmistettu lintupilli, joka on hyvin harvinainen arkeologinen löytö. Pilli on noin 10 cm pitkä ja halkaisijaltaan 5 mm. Pilliä on käytetty pyiden houkutteluun, sillä pillin malli on samanlainen kuin nykyisin käytettävissä pyypilleissä. Löytö todistaa, että pyiden metsätys pillin avulla on jo tuhatvuotinen perinne.
Paikalta löytynyt pronssista valmistettu sormustin kertoo siitä, että alueen asukkaalla on ollut käytössään ohuita ja teräviä rautaneuloja paksujen luuneulojen sijaan. Terävillä rautaneuloilla on voitu ommella tiiviitä saumoja, jotka ovat myös siroja. Pynnölänniemen asukkaan vaatteet ovat siis olleet hyvin tehtyjä.
Paikalta löytyi lisäksi todennäköisesti väkäsin varustetun hevosenkengän kappaleita, jotka ovat saattaneet kuulua hevosen talvikenkään. Pynnölänniemen asukkaalla on saattanut olla apunaan hevonen. Mikäli kappaleet varmistuvat hevosenkengäksi, on kyseessä yksi Suomen vanhimmista hevosenkenkälöydöistä. Löytöjen perusteella Pynnölänniemen asuin- tai leiripaikka on ajoitettavissa keskiseen tai nuorempaan rautakauteen, ajalle 600-1000 jaa. Hevosenkengät yleistyivät vasta keskiajan kuluessa.
Löydöt ja alueen palanut, likainen ja tumma maaperä, joka rajoittuu noin 10 x 10 metriä kokoiselle alueelle, kertoo siitä, että paikalla on viivytty pitkään. Siinä on kenties ollut jokin rakennus ja pihapiiri – rautakautisen ihmisen koti. Löytö on merkittävä, sillä aiemmin Etelä-Konneveden alueen on uskottu olleen rautakaudella pääasiassa eränkävijöiden metsästys- ja kalastusmaita, joilla vain vierailtiin. Merkit pysyvästä rautakautisesta asutuksesta Etelä-Konneveden alueella ovat Pynnölänniemen löytöjen perusteella saaneet vahvistusta.