Etelä-Konneveden Hinkkalassa eli eräs Rautalammin tunnetuista kansanrunoilijoista, Albert Kukkonen (1835-1918). Kukkonen isännöi Hinkkalan suurtilaa yhdessä tomeran vaimonsa Josefinan eli Miinan kanssa. Kukkosta arvostettiin paikkakunnalla ja hänellä oli myös monia luottamustoimia. Runouden pariin Albert Kukkonen syventyi erityisesti vanhemmalla iällä. Albert Kukkonen oli pidetty juhlarunoilija ja hänet tunnettiin myös pitäjän ulkopuolella. Albertin ja Miinan tytär Aina Peura perusti Rautalammin museon.
Albert Kukkonen syntyi Konneveden Hinkkalassa. Albertilla oli kova oppimisen ja tiedon halu, hän luki ja tutki asioita ahkerasti. Hänen lapsuudenkodissaan oli runsas kirjasto ja perheelle tuli esimerkiksi Suometar sekä muita ajan sanomalehtiä. Hinkkalassa kävi ylioppilaita oppimassa suomen kieltä, muun muassa kansanrunouden tutkija Julius Krohn. Monet heistä kohosivat myöhemmin maamme merkkihenkilöiksi.
Runouden pariin Albert eksyi tavattuaan tulevan vaimonsa, Josefina Monthanin, jolle hän kynäili ”leikkisiä rakkauden lauluja”, kuten runoniekka on omasta varhaistuotannostaan todennut. Josefina oli kotoisin Laukaan Mannilan kartanosta. Pariskunnan häitä tanssittiin Hinkkalan suurtilalla ja Albertista tuli Hinkkalan isäntä hänen ostettuaan talo-osuudet sisariltaan.
Hinkkalan suurtilaa pariskunta johti ja kehitti yhdessä. Hinkkalassa järjestettiin käsityö- sekä karjanhoitokursseja. Hinkkalassa kirnuttua voita lähetettiin Helsinkiin ja sitä kautta Englantiin. Josefina oli tarmokas ja tuki miestään tilan töissä. Näin Albert Kukkoselle jäi aikaa myös muuhun toimintaan. Albert Kukkonen oli aktiivinen kunnallispolitiikassa ja hänellä oli monia luottamustoimia. Hän oli muun muassa edistämässä kansakoulun saamista Rautalammille.
Runouden pariin Albert Kukkonen syventyi luovutettuaan Hinkkalan tilan hoidon pojalleen Johan Gabriel Kukkoselle. Albert Kukkonen lukeutui rautalampilaisiin kansanrunoilijoihin. Kukkonen oli erityisen pidetty juhlarunoilija ja hänen puoleensa käännyttiin, kun tarvittiin runoja erilaisiin tilaisuuksiin. Kukkonen oli tunnettu myös pitäjän ulkopuolella ja hän kiersi juhlarunoilijana niin Kuopiossa kuin Helsingissäkin. Hänen runojaan on julkaistu muun muassa vuonna 1913 ilmestyneessä teoksessa Albert Kukkosen runoja. Albert Kukkosen runoudessa korostui raittiuden, uskon ja isänmaan rakkaus.
”Kuules kun mie sanelen, talonpoika taitavainen:
Älä suutu säätyhisi, vaikka on vaikea vaellus.
Vaikka vaivalla kovalla maasi mahtihin rakennat,
piät huolta huomisesta, syömisestä siemenestä…”
Hinkka-mamma, eli Josefina Kukkonen tunnettiin tarmokkaana maatilan emäntänä. Palle Palmroth kertoo muistelmissaan, että Josefiina oli varsin puhelias ja piti huolta miehestään Albertista, kenties hieman liiankin tarkasti. Kerran Kukkosten vieraillessa Koskenpappilassa, oli jälkiruokakiisseliä tarjottu santsattavaksi. Vadin tultua Albertin kohdalle, oli Josefiina tokaissut varmasti: ”Ei tää ota!”, ja kiskaissut vadin miehensä nenän alta.
Albert ja Josefina nukkuivat pois samana vuonna 1918.
Hinkkalan kulttuurihenkisessä kodissa kasvoi myös Albertin ja Josefinan tytär Aina Peura (1872-1940), joka perusti Rautalammin museon 1938. Museon perustamisen taustalla vaikutti tuhoisa tulipalo 1934, jossa Hinkkalan vanha päärakennus paloi. Tulipalo tuhosi myös kansanrunoilija Albert Kukkosen keräämän arvokkaan kirjakokoelman ja tämän runojen käsikirjoituksia. Hinkkalan vanhassa kaksikerroksisessa päärakennuksessa oli 16 huonetta.
