Etelä-Konneveden itärannalla sijaitseva Majaniemi aivan Enonniemen retkeilyreitin eteläpuolella oli 1900-luvun alussa Rautalammin kappalaisen Wilhelm Palmrothin ja tämän perheen kesäinen piilopirtti ja kalamatkojen tukikohta. Kalamajalle matkattiin Koskenpappilasta nykyisen Törmälän alueelta joko läpi metsien tai vesiteitse Konnekosken kautta. Kalamajan maisemissa viihtyi myös tunnettu säveltäjä Yrjö Kilpinen, jonka revolveri tarjosi papin pojille unohtumattomia elämyksiä.
Koskenpappilan kalamaja sijaitsi ”Kitulahden Kaivannossa”, eli todennäköisesti nykyisessä Majaniemessä, Etelä-Konnevedellä aivan nykyisen Enonniemen vaellusreitin eteläpuolella. Kalamaja tarjosi kappalaiselle ja tämän perheelle kesäisen tukikohdan, jossa saattoi rauhoittua ja nauttia luonnonrauhasta ja keskittyä narraamaan kalansaalista. Kalamajalle pääsi Koskenpappilasta joko metsän läpi, mutta vaivattomammin kulku sujui vesitse Konnekoskea alas lasketellen.
Kalamajan edustalla kalliolla kasvoi käkkärämänty, joka oli kappalaisen pojan toimittaja Reino ”Palle” Palmrothin lapsuudessa pyhä puu. Sen oksat kurottelivat kohti Konneveden pintaa ja siihen oli hyvä kiinnittää Pulu -niminen höyrylaiva, jolla majalle ajettiin alkuvuosina. Myöhemmin liikuttiin soutuveneellä, jolla matka kesti rivakasti kahdella airoparilla soutaen kaksi tuntia. Kalamajalla Palmrothin perhe kävi myös vieraidensa kanssa. Kalamajan vieraskirjaan runoilivat niin Aarni Kouta, kuin paikallinen runoilija ja herrasmies Rolf Roschier, joka sanaili paikalla seuraavasti:
”Ehtoopaiste kultaa kukkuloita,
välkkyy värehissä salmensuu.
Katsellessa illan purppuroita
aatos unelmiksi avartuu.”
Itse kalamaja oli vaatimaton, pieni harmaa hirsitupa, mutta ympäristö tarjosi näkymän luonnonihmeisiin. Näin sen näkymiä 1900-luvun alussa kuvaili Koskenpappilan kappalainen Vilhelm Palmroth:
”Erämaan rauha tuntui täällä suloiselta. Tapion karja ja veden vilja eleli omassa rauhassaan. Kun laski veneen niemen kärkeen, saattoi huomata teeriemon, joka pesueineen oli ollut niemessä päivää paistattamassa. Nyt se kiireellä kuljetti joukkonsa aivan tuosta tuvan kynnyksen ohi. Ja kun iltasella istui tuvan hämärässä, tuli metsästä jänis ja istahti oven suulle. Teeri kukerteli keväisin kaiken yötä majan edessä olevan kelohongan latvassa. Kun tulija oli saanut majan akkunaluukut auki, saattoi komea kuikka meloa tuossa aivan käden ulottuvissa, hihkaisten siinä kuuluvan tervehdyksensä tahi lohi paiskautua korkealle yli järven pinnan…”
Myös kuulu säveltäjä Yrjö Kilpinen vieraili Palmrothien kalamajalla 1912 tai 1913 ja tarjosi ennenkokematonta jännitystä pappilan pojille. Kilpisellä oli mukanaan revolveri,”browningi”, jollaista ei oltu näillä tienoilla ennen nähty. Kalamajan kallion takana metsässä järjestettiin ammuntakilpailu, jonka Kilpinen voitti osuttuaan vanhan kelohongan kupeessa Kismet-rasiaan revolverin mahtavien kajausten saattelemana.
Kalamajalla olennaista oli ahventen ja muiden Ahdin antimien narraaminen. Etelä-Konneveden aaltojen alta nousi saaliiksi monenlaista kalaa, myös suuria lohia. Eräs ikimuistoinen kalapaikka oli Etelä-Konneveden Ahventenkirkko, jonne Palmrothin veljekset tekivät matkoja kalamajalta. ”Ahventenkirkko oli luoto ja nimeään se kyllä vastasi. Siellä vallitsi syväinen rauha, eikä sieltä kai koskaan tyhjin toimin tarvinnut onkimatkalta palata,” muistelee Palle Palmroth.
Palle kalasti pikkupoikana myös läheisellä Loukkulammella, jonka mustat ahvenet nappasivat ahnaasti poikien syötteihin. Palle pääsi myöhemmin veljensä kanssa myös Kalajanlammelle kalaan ja sen tummanpuhuvat ahvenet ja mahtavin saksin varustetut ravut tekivät poikaan lähtemättömän vaikutuksen.
Nykyisin Majaniemessä sijaitseva kalamaja on rakennettu 1935 ja sen omistaa Konneveden seurakunta. Tällä hetkellä kalamaja on retkeilijöiden käytössä ja sitä vuokraa KalajaRetkeily – Konneveden Luontopalvelut OY. Majaniemessä on myös savusauna ja laiva-, melonta- ja uintilaituri. Majaniemeen pääsee joko vesiteitse tai patikoimalla Kolmen Vuoren reitiltä erkanevaa polkua pitkin.
Kuvat: Matleena Vepsäläinen/Rautalammin museo.